Huono vastaus, suuret vaikutukset.

7 Oct

Yritysten asiakaspalvelun tasoa tulee nykyisin seurattua tarkalla silmällä ja korvalla. Valitettavasti parannettavaa näkee ja kuulee päivittäin. Samalla on myös ihmeteltävä suomalaisten kykyä niellä huono palvelu normaalina. Toisaalta, sitähän sitä pidetään normaalina mihin on totuttu.

Jokin aika sitten Lahdessa Holman Prisman yhteydessä olevassa Holman apteekissa käydessäni hätkähdin viereisellä palvelutiskillä istuneen asiakkaan asiakaspalvelijaltaan saamaa vastausta. Tämä vanhempi naishenkilö oli juuri antanut asiallisesti palautetta asiakastuoleista, jotka hänen mielestään olivat kovin matalia kipeäjalkaisille ja pitkäjalkaisille asiakkaille. Häntä palvellut farmaseutti vastasi sanatarkasti näin: “Proviisori istuu tuolla, hänelle voi antaa palautetta”. Olin kuulemastani sen verran yllättynyt, etten enää rekisteröinyt asiakkaan reaktiota mutta eipä hän siihen juuri tainnut reagoida. Farmaseutin vastaus oli erittäin töykeä, sopimaton ja asiakkaan tunteita vähättelevä sekä piittaamaton.

“Proviisori istuu tuolla, hänelle voi antaa palautetta”

Farmaseuttia ei olisi voinut vähempää kiinnostaa tuolien jalkojen pituus ja hän toi sen esille niin, että muutkin asiakkaat sen kuulivat. Vaikka kiinnostuksen taso olikin nolla, olisi tilanteen voinut kääntää todella helposti sellaiseksi, että proviisorikin olisi voinut olla ylpeä työtekijästään. Nyt proviisorin tulisi vähintään olla häpeissään apteekkinsa palvelun tasosta ja ottaa se vakavasti. Saatan ensi kerralla hoitaa apteekkiasiani muualla, sillä palvelun taso on juuri niin huono kuin tämä huonoin asiakaskokemukseni kyseisessä liikkeessä. Ja minä olin vain sivustaseuraaja!

Paljon menestyksekkäämpi vastaus olisi voinut olla vaikkapa tällainen:

“Kiitos palautteestanne, täällä Holman apteekissa me arvostamme kaikkea asiakaspalautetta. Lupaan pitää huolen, että proviisorimme kuulee huolenne tuoleista. Tässä kuitenkin ensin nämä lääkkeenne… olkaa hyvä. Olisinko voinut auttaa teitä vielä jotenkin muuten?”.

Jos olisin kuullut tuollaisen vastauksen, olisin ajatellut VAU!, ja varmaankin kertonut siitä jollekin tutullekin. Ehkä jopa kirjoittanut tämän kirjoituksen hyvänä esimerkkinä asiakaspalvelusta. Nythän lopputulos on päinvastainen – pohdin, asioinko Holman apteekissa enää samalla kun kerron siitä myös lukijoilleni.

Asiakaspalvelijan tulisi aina muistaa, että mahdollinen iso asiakas kuuntelee ja tarkkailee sinua.

Tänään on muuten 2. kansainvälinen asiakaskokemusten johtamisen päivä, CXDay. Olisiko sinun yrityksessäsi nyt hyvä aika alkaa ottamaan asiakaspalvelu ja siitä muodostuvat asiakaskokemukset tosissaan?

Oikeakielisyys markkinoinnissa ja asiakaskokemukset

4 Oct

“Kauppias koulutus jatkuu ammunta harjoituksilla…”

Suomessa on edelleen vallalla ajatus siitä, että kunhan oma tuote on riittävän hyvä, se myy itse itseään. Sillä, miten tuotteesta tai sen ominaisuuksista kerrotaan, ei niinkään tunnu olevan väliä. Tämä on ehkä toiminut joskus. Ei enää.

Yllä oleva lainaus on otettu erään suomalaisen, omalla alallaan erittäin tunnetun brändin Twitter-feedistä. Muutamaan sanaan on onnistuttu upottamaan kaksi karkeaa yhdyssanavirhettä. Meitä, jotka tällaiseen kiinnitämme huomiota kutsutaan yleensä kielipoliiseiksi. Yksityishenkilöiden kirjoittelu sosiaalisessa mediassa olkoon mitä on, jos heitä ei kiinnosta julkaisujensa oikeakielisyys, aivan sama. Oma häpeä.

Yrityksiä tämän luulisi todellakin kiinnostavan.

Tässä vain pari perustetta, jotka toivottavasti joku osaa napata itselleen ja yritykselleen ystävällismielisenä perusteena sille, miksi nämä virheet eivät ole pikkujuttu:

1. Todennäköisesti yli puolet lukijoista ei edes huomaa esimerkkini kirjoituksessa mitään vikaa. Mutta ne loput, jotka sen huomaa, kokee tuon virheen erittäin pahana. Haluaako yrityksesi näyttää pahalta edes tuolle vähemmistölle, tai ylipäätään kenellekään? Tuo vähemmistö ei välttämättä kuitenkaan ole ihan pieni.

2. Oletetaanpa, että yhdyssanavirheet huomaa se sinunkin potentiaalinen kohderyhmäsi, jolla on vähintään lukiotasoinen tai sitä korkeampi koulutus. Tälle porukalle nämä virheet paistavat silmään kuin aamuaurinko kesäaamuna. Samalla saanen olettaa, että tämä kohderyhmä on todennäköisesti myös korkeammassa sosioekonomisessa asemassa kuin ne muut, jotka näitä virheitä tuskin edes huomaa. Eli siis tällä porukalla on rahaa jota kuluttaa.

Haluatko siis ampua itseäsi jalkaan yrittämällä todistaa itsellesi, että ei sillä ole väliä onko kirjoitus edes yhdyssanojen osalta oikein, kun ottamalla sen asian huomioon poistat tämän uhan kerralla ja lopullisesti?

Kuluttaminen on siirtymässä voimakkaasti tuotteiden vertailusta kokemusten vertailuun. Asiakas päätyy ostamaan sen tuotteen, josta hänelle on muotoutunut parempi mielikuva. Sen, jonka tuottaja tuntuu uskottavammalta, jonka viestinnästä tai asiakaspalvelusta hän on muodostanut positiivisemman kokemuksen kuin toisen valmistajan vastaavasta tuotteesta tarjoamat kokemukset.

Onnistuneessa markkinointiviestinnässä on nykyisin kuitenkin ennen kaikkea kyse pienimpienkin detaljien korjaamisesta niin, että asiakkaan kaikesta informaatiosta kasaama mielikuva tuotteestasi on mahdollisimman positiivinen. Siksi ei ole ihan sama miten viestit.

Sanojen asettelu kannattaa. ‘Kauppiaskoulutus jatkuu ammuntaharjoituksilla’ luo mielikuvan mukavasta illanvietosta ampumisharjoituksineen. Nyt jäin lähinnä pohtimaan mahdetaanko siellä ammua navetassa vai missä?

Tosiasiat

20 Nov

“Suomi tunnetaan maana, jossa osataan tunnustaa tosiasiat”. Nokian hallituksen puheenjohtaja ja väliaikainen pääjohtaja Risto Siilasmaa Nokian yhtiökokouksessa 19.11.2013

Laskentoa Hartolan malliin

10 Nov

Hartolassa kunnanjohtaja on ollut esillä paikallisessa mediassa viimeisten kuukausien aikana kunnan tulevista taloudellisista näkymistä niinkin toivoa herättävillä otsikoilla kuin “Jätättääkö Hartolan kello” ja “Olipa kerran Hartola”. Melko positiivis-sävytteisiä otsikoita omasta työnantajasta. Osallistuminenhan on tietysti sinällään kunnanjohtajalta jopa odotettua.

Kuten jo 8.10. kirjoituksessani kerroin, oli kunnanjohtaja kertonut Helsingin Sanomien haastattelussa, sairaankuljetuksen siirtyessä sairaanhoitopiirin vastuulle, sen nostavan kunnan veroprosenttia yhdellä yksiköllä (1%). Sittemmin hän on tuonut esille yhtenäiskoulun ja liikuntahallin rakentamisen aiheuttaman veroprosentin noston, joka olisi vain puoli prosenttia. Edelleenkin ihmettelen miten kallista tuo sairaankuljetus oikein onkaan, maksaahan se jo nyt jotain, ja sen päälle tarvitaan jatkossa vielä prosentin verran veronkorotusta.

Itä-Häme -lehden artikkelissa “Hartola kaavailee tuloveron korotusta” 1.11. kunnanjohtaja kertoo, että koulun rakentamisen nettokustannus on 1.8-2.0 miljoonaa euroa ja liikuntahallin 0.9 miljoonaa euroa. Yhteensä tuosta tulee siis 2.7-2.9 miljoonaa. Nuo luvut ovat hämmentäviä. Kunnanvaltuusto päätti hankkeesta 17.6.2013 (§ 65), jonka kokouksen pöytäkirjasta on luettavissa tämä jo aiemminkin esittämäni kappale:

Image

Nopeasti tuosta laskien liikuntahallin nettokustannus on 3 500 000 € – 1 200 000 € = 2 300 000 € sekä koulun nettokustannus 2 500 000 € – 1 250 000 € = 1 250 000 €. Yhteensä nettokustannus, eli siis se määrä jota uutta velkaa pitää ottaa, on 3.55 miljoonaa euroa. Jostain syystä kunnanjohtaja nyt kertoo julkisuudessa liikuntahallin maksavan todellisuudessa (nettokustannuksena) vain 0.9 eikä 2.3 miljoonaa euroa. Aika iso ero. Nyt tulee kyllä uutta seinää halvalla. Tässä katastrofissa on sama miten kustannukset jakautuvat, loppulasku se on joka merkitsee. Lisäksi pitää muistaa, että avustuksesta liikuntahalliin on sanottu, että 620 000 € saadaan mikäli rakennustyöt aloitetaan vuoden 2013 puolella. Tämän lisäksi voidaan myös saada toinen 620 000 €.

Image

Huomaa, siis “voi saada”. Onko tästä jo olemassa päätös että myös se toinen 620 000 € saadaan 100 %:n varmuudella? Ja saadaanko sitä ensimmäistäkään 620 000 € avustusta jos hankken toteutuksen aloituksessa ei olekaan toimittu täysin lain kirjaimen mukaan? Jos oletetaan että molemmat avustukset saadaan, jää tuohon kunnanjohtajan kertomaan kokonaisnettokustannuksen 2.7-2.9 miljoonaa ja aiemmin ilmoitettuun nettokustannukseen 6.0 – 2.5 = 3.5 miljoonaa vielä 0.6-0.8 miljoonan euron ero. Pikkujuttu, 20-25 %. Onko jostain tulossa vielä salainen lisäavustus josta ei puhuta mitään?

Valtuuston pöytäkirjasta 17.6. löytyy myös tämä teksti:

Image

Eli, kun nyt tuhlataan 4.33 miljoonaa josta vähennetään avustukset, yhteensä 1.25 + (2 x 0.62) = 2.49 miljoonaa, jääkin nettokustannusta vain 1.84 miljoonaa euroa. Ta-daa, nythän tästä halpaa tuli! Tällöin pitää vaan unohtaa tyystin se peruskorjaukseen tarvittava pikkusumma 1.5 miljoonaa johon ei enää avustuksia heru. Ja on myös ehdottomasti unohdettava se mitätön 620 000 €:n valtionavustus joka ehkä saadaan, ehkä ei. Jos nimittäin sitä ei saadakaan, on nettokustannus koko hankkeella, sitten kun se on valmis, yhteensä 1.84 + 1.50 + 0.62 = 3.96 miljoonaa euroa. Noin neljä miljoonaa euroa. Ja vielä pienimmilläänkin noin 3.34 miljoonaa jos se avustus sieltä lopulta tulee. Toivossa on hyvä elää.

Nyt on jo sen verran lukuja ilmassa että ihan jännittää mikä mahtaa olla lopullinen vaurio kun tämä fiasko on valmis. Tiedetäänköhän siellä Kuninkaantien linnakkeessakaan ihan tarkkaan mitä summaa odotella? Epäilen vahvasti, että toteutuvat kustannukset olisivat lopulta yhtään alkuperäisiä kustannusarvioita alhaisempia. Rakennusurakan voittanut tarjoushan oli mitättömät 30 000 euroa alle kustannusarvion. Miksipä sitä yhtään halvemmalla tarjoaisi kun kerran sen verran on päätetty tuhlata. Kyllä tekijälle raha kelpaa.

Hauska muuten (tai no, onko tässä enää mikään hauskaa?) tuossa  yllä olevassa kuvassa ensimmäisessä lausessa olevat sanat “…tavoitehintaan perustuvan kustannusarvion…”. Kun hanketta on ryhdytty pohtimaan, on siis kai ajateltu että: “hmmm… tavoitehinta… eee-ehkäpä se 6 miljoonaa saattaa riittää… no, pannaanpa joku laskemaan että siihen sen verran saadaan tuhlattua…”.

Tarpeeksi kun välistä vetäjiä otetaan mukaan niin kyllä, sen verran se sitten maksaa. Jos riittääkään. Mutta ei hätää, kyllä kunta(laiset) maksaa.

Ulkoistamalla kustannuslaskelmat voidaan myös näppärästi irtisanoutua vastuusta mahdollisten virheiden osalta. Eikä kunta mene ulkopuolista yhtiötä jälkikäteen panemaan vastuuseen. Virheitä sattuu. Ja parempi se on joka tapauksessa antaa laskukone ulkopuolisen käteen kun selvästikään omassa kädessä se ei pysy.

Niin se veroprosentti. Puoli prosenttiyksikköä tuottaa siis 160 000 euron lisätulot vuodessa. Luotetaan siis tähän tietoon. Jos korko pysyisi erittäin maltillisella 3%:n tasolla, millä se ei tule pysymään, on korkomenot tuolle 4 miljoonalle 120 000 € vuodessa. Lyhennyksiin jää 40 000 €. Jos korkotaso nousee odotettavissa olevaan 5% tasoon, on korkomenot silloin 200 000 € vuodessa. Silloin ottaa ohraleipä. Netistä osoitteesta http://www.lainalaskuri.fi löytyy laskuri jolla voi tutustua erilaisiin lainojen maksuaikoihin. Tällaisia lukuja sieltä saa 4 000 000 €:n pääomalle:

  • Laina-aika 20 vuotta, korko 3.0 %. Kuukausierä 22 183,90 €. Vuodessa 266 206,80 €
  • Laina-aika 20 vuotta, korko 4.0 %. Kuukausierä 24 239,21 €. Vuodessa 290 870,52 €
  • Laina-aika 50 vuotta, korko 3.0 %. Kuukausierä 12 879,10 €. Vuodessa 154 549,20 €
  • Laina-aika 50 vuotta, korko 4.0 %. Kuukausierä 15 428,28 €. Vuodessa 185 139,36 €

Puolen prosenttiyksikön korotuksella hankkeen maksaminen mitenkään järkevällä aikataululla on täydellisen epärealistista, ellei sitten puolen vuosisadan maksuaikaa pidetä järkevänä. On myös melko rohkeaa ennustaa verotulojen kasvavan kun ne ovat olleet pelkästään laskusuunnassa menneinä vuosina. Kuka sellaisen varaan uskaltaa laskea? Siis kukaan muu kuin Hartolan kunta.

Pyynnöistä huolimatta en ole saanut tietoa siitä, että mitään vaihtoehtoisia laskelmia hankkeen toteuttamiselle olisi koskaan edes tehty. Näyttää siis siltä, että ei ole selvitetty mikä on tarkoituksenmukaista, mitä todella tarvitaan, ja tärkeimpänä, millaisilla vaihtoehtoisilla kustannuksilla nämä kriteerit olisi voitu saavuttaa. Valmisteluvaiheessa sivistyslautakunnan kokouksessa 7.9.2009 on kuitenkin tehty seuraava esitys:

Näyttökuva 2013-11-7 kello 12.36.47

Kalevi Antikainen käytti järjen ääntä. Esitystä ei kannatettu. Onneksi hän sentään onnistui saamaan mielipiteensä pöytäkirjaan jotta voin sen tässä todeta. Juuri tuolloin hanke lähti väärille raiteille, 7.9.2009. Antikainen on esittänyt myös valtuustolle myöhemmin samana syksynä, että asiassa tehtäisi tarkempi vertaileva teknis-taloudellinen selvitys. Tätäkään esitystä ei kannatettu.

Ei tätä voi kuin kauhulla seurata ja ihmetellä miksei asioista puhuta realistisesti, niin kuin ne ovat?

Suojatyöpaikka

18 Oct

Opin äskettäin, että kuntatyöntekijöiden aika ajoin esillä ollut viiden vuoden irtisanomissuoja voi todellisuudessa olla tuota aikaa reilusti pidempikin. Tämä johtuu siitä, että jos yhden kuntaliitoksen jälkeen toteutuu toinen liitos ennen kuin ensimmäisestä on ehtinyt kulua tuota viittä vuotta, alkaa irtisanomissuojan laskuaika alusta. Uskomatonta. Eli, fiksusti asiansa hoitava kunta työntekijöineen ei suostu liitokseen kuin yhden kunnan kanssa kerrallaan. Sitten liitytään taas toiseen kuntaan muutaman vuoden kuluttua ja kas, taas on irtisanomissuoja tankattu täyteen. Toisaiseksi tämä on onnistuttu viemään pisimmälle Kuopiossa. Ensimmäinen kuntaliitos siellä tapahtui vuonna 2005 ja tällä hetkellä näyttää siltä, että ensimmäinen mahdollisuus henkilöstön karsimiseen avautuu niinkin pian kuin vuonna 2020. Parhaimmillaan siis 15 vuoden suoja irtisanomiselle. Eipä ole väliä miten kunnassa työnsä tekee, jos tekee, kun monoa ei voi saada. Mitä nyt liitoksia toteutettaessa kannattaa edes vähän terhakoitua. Vaikuttaa tehokkaalta, motivoi tekemään parhaansa.

Olipa kerran Hartola, sanoo kunnanjohtaja

8 Oct

Itä-Häme -lehdessä 4.10.2013 (s. 9, “Olipa kerran Hartola”) oli Hartolan kunnanjohtajan kirjoitus. Siinä kouluhanketta perusteltiin erilaisilla näkemyksillä. Viitattiin nettikeskusteluihinkin.

Koulujen yhdistämistä on selvitetty jo ennen vuotta 1986. Hanke raukesi silloin koska sitä pidettiin liian kalliina ja siihen olisi saatu avustusta 20 prosenttia. Jaaha. No jos asia on kerran jo 27 vuotta sitten todettu liian kalliiksi niin eihän sitä missään nimessä vuonna 2013-2014 kannata rakentaa. Mitä sitä sen enempää tutkiskelemaan. Kouluunhan saadaan avustusta tällä kertaa 50 %. Täytyy sanoa, että viisaita olivat päättäjät vuonna 1986. Kiitos heille. Hyvin pärjättiin yläkolun tiloissa 1986-1989 kun sitä itse kävin.

On aivan sama saneerataanko kettiö tai kotitalousluokka tai opettajanhuone sinne tai tänne. Totuus on että molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan uutta tilaa rakentamaan. Perusteluihin suuntaan tai toiseen niillä ei ole todellista vaikutusta. Jostain syystä edelleen pidetään täysin mahdottomana ajatusta, että tekninen työ olisi edelleen siellä missä nytkin vaikka muu toiminta olisikin yläkoulun tontilla. Tuota noin 500 metrin matkaa kerran viikossa edestakaisin pidetään siis täysin mahdottomana. Ei sillä väliä että kävelemällä saataisi säästöä.

Kirjoituksesta saa kuvan, jossa kouluhanketta vastustettaisiin näissä nettikirjoituksissa. Ehkä sitä jossain vastustetaankin mutta minä en. Mielestäni vain paikka on väärä eikä sen yhteyteen pitäisi rakentaa niin kolossaalista liikuntahallia vain kouralliselle käyttäjiä. Samassa kunnanjohtaja myös kirjoittaa, että yläkoulun liikuntasali ei olisi riittävä. No ei olisikaan ja siksi olenkin ehdottanut, että siihen samaan yhteyteen saisi lisää tilaa melko helposti.  Hän kirjoittaa: “On siis harhaanjohtavaa väittää, että yläkoululle olisi helppoa siirtää koko yhtenäiskoulu eikä siitä tulisi kustannuksia”. Mikäli kunnanjohtaja Olenius on saanut ajatuksensa tuohon väitteeseen minun kirjoituksistani, on luetun ymmärtämisessä nyt käynyt jonkinlainen väärinkäsitys. Voiko kukaan terveellä järjellä varustettu ihminen edes väittää, että siirto myöskään yläkoululle olisi ilmaista? Olen esittänyt oman vaihtoehtoni sekä tuonut esille sen, että kustannuksia tultaisi todennäköisesti säästämään jopa seitsennumeroinen summa.

Mielestäni on harhaanjohtavaa kunnanjohtajalta yrittää laittaa sanoja kirjoituksiini jotenkin muutoin, kuin miten ne sieltä on luettavissa. Tai sitten kunnanjohtaja on lukenut jotain muita nettikirjoituksia aiheesta. Mistä näitä tietää.

Tämän velkataakkaa osapuilleen 3-3.5 miljoonaa euroa lisäävän hankkeen vaikutus Hartolan kunnallisveroprosenttiin sanotaan olevan 0.5 %. Eilisessä (7.10.2013 ) Helsingin Sanomissa kunnajohtaja Oleniusta haastateltiin sairaankuljetuksiin liittyvistä uhkaavista kustannusten nousuista. (http://www.hs.fi/kotimaa/Ambulanssien+nopeudesta+lisälasku+kunnille/a1381031638485) Tässä hän kertoi sairaankuljetuksen aiheuttavan kunnallisveroon 1 % korotuksen. Melko kallista tuo sairaankuljetus jos sen suhteuttaa tähän käsillä olevaan rakennushankkeeseen.

Onkohan kunnanjohtajan kirjoituksen otsikosta “Olipa kerran Hartola” jo haisteltavissa hänen näkemyksensä Hartolan tulevaisuudesta? Tästäkin aiheesta Helsingin Sanomat kirjoitti ansiokkaasti 5.10.2012 (A 10) artikkelissa “Kuntaliitos saa tuhlaamaan”. (http://www.hs.fi/kotimaa/Pienet+kunnat+tuhlaavat+ennen+kuntaliitoksia/a1380861189136)

Hartolan ja Päijät-Hämeen liikuntaan liittyvää tilastotietoa ym.

2 Oct

Ohessa hieman tietoa, jota löysin mielenkiintoisesta selvityksestä – “Selvitys Päijät-Hämeen liikuntapaikkarakentamisen taustoista ja tulevaisuudesta 2012-2016. Maakunnallinen liikuntapalveluiden johtoryhmä. Mika Nurminen”. Kaikki kursivoidulla olevat tekstin osat ovat suoria lainauksia tästä selvityksestä. Itse selvityksen löysin Hartolan kunnan sivistyslautakunnan kokouksen 18.6.2012 pöytäkirjasta. Mm. tähän selvitykseen päätös hallin rakentamisesta oletettavasti liittyy ja on varmaankin kohtuullista olettaa jokaisen päättäjän tutustuneen tähän reiluun 120-sivuiseen selvitykseen. Välihuomautukseni olen lihavoinut selvyyden vuoksi.

Olen tietenkin valikoinut selvityksestä niitä tekstin osia jotka parhaiten palvelevat omaa asiaani, eli sitä ettei liikuntahallin rakentamiselle uudisrakennuksena ole tarvetta. Voi sieltä löytyä sitä toistakin näkökantaa tukevaa materiaalia, mutta kirjoittakoon siitä joku toinen jos haluaa.

Päijät-Hämeen kunnista alle 15-vuotiaiden osuus oli suurin Hollolassa (19,8 %) ja pienin Hartolassa (11,6 %).  15 – 24 ja 25 – 44 -vuotiaita oli prosentuaalisesti eniten Lahdessa (13,3 % ja 24,6 %) ja vähiten Sysmässä (8,2 % ja 14,7 %) . 45 – 64 -vuotiaiden osuus oli suurin Hartolassa (35,1 %) ja pienin Lahdessa (28,7 %). Eläkeiässä olevien (65-vuotiaat ja yli) osuus oli suurin Sysmässä (31,5 %) ja pienin Nastolassa (15,6 %).

Päijät-Hämeessä on keskimäärin vähemmän ikäluokkia 0-14, 15–24, 25-44 -vuotiaat ja enemmän ikäluokkia 45-64, 65-74 ja yli 75-vuotiaat kuin koko maassa keskimäärin.

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan väestön kasvu tulee keskittymään maakunnan eteläosiin. Sen sijaan pohjoisemmissa kunnissa (Heinola, Padasjoki, Sysmä ja Hartola) väestön määrän ennustetaan vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2040. Suhteellisesti eniten väestön ennustetaan kasvavan Hollolassa (19,1 %) ja vähenevän Padasjoella (-11,1 %).

Päijät-Hämeessä asukkaiden keski-ikä nousee seuraavien vuosien aikana voimakkaasti. Työikäisen väestön väheneminen ja vanhusväestön kasvu heijastuu entistä merkittävämmin alueen talouteen. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee työvoiman määrän vähenemistä ja hidastaa talouskasvua siinä vaiheessa, kun työllisyys jälleen paranee ja työvoiman kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi. Jo nyt maakunta on tilanteessa, että työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kun sinne sijoittuu. Kuntataloudessa palkkatuloja matalammat eläketulot tarkoittavat kunnille pienempiä tulokertymiä ja toisaalta kasvavia ikääntyvien palvelumenoja. (Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma 2035, 11)

Vuosien 2002–2007 nettomaassamuuttoluvut osoittavat, että Päijät-Hämeeseen palataan eläkeiässä. Tosin myös työikäisten ikäryhmissä maakunta saa muuttovoittoa. Sen sijaan opiskelijaikäiset, 15–24-vuotiaat, muuttavat maakunnasta muualle. Näissä ikäryhmissä muuttotappio on ollut 2300 henkeä. Kokonaismuuttovoitto on ollut tuhat henkeä, ja se on painottunut yli 60-vuotiaisiin, joita muuttaneista on ollut yli 600. Maan sisäinen muuttoliike on vahvistamassa vanhusvoittoista ikärakennetta. Väestön toimintarakenne muuttuu yhä enemmän eläkeläisiin painottuvaksi, kun työssäkäyvien sekä opiskelijoiden ja lasten osuus pienenee. (Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma 2035, 10)

***

Tätä seuraavaa kannattaa miettiä erityisesti tuolla alussa olleeseen viittauksen väestön rakenteesta ja sen kehityksestä tulevaisuudessa Hartolassa.

Fyysisen terveytensä kannalta riittävästi liikkuvia on aikuisista noin 60–65%. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes puolet aikuisista tarvitsisi fyysisen terveytensä kannalta nykyistä enemmän liikuntaa joko harrastuksen tai arkiliikunnan muodossa. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011, 18)

Aikuiset (19–65-vuotiaat) liikkuvat intensiivisemmin ja useammin kuin koskaan. Liikuntaharrastus on tietoinen elämänhallinnan väline. Tässä asetelmassa menestyvät ne liikuntapaikat ja -lajit, jotka pystytään sovittamaan parhaiten kiireiseen elämänrytmiin.  Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Lisäksi juoksu tekee selvästi uutta tulemista. (Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010)

Senioreiden (66–79-vuotiaat) liikuntaharrastus on kasvanut merkittävästi. Myös seniorit ovat löytäneet kuntokeskukset ja heidän liikunnastaan on tullut entistä intensiivisempää. 65 prosenttia seniorikansalaisista harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. Suosituimpia lajeja ovat kävelylenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, voimistelu, uinti sekä kuntosaliharjoittelu. (Emt.)

Taulukko: Suomalaisten eniten käyttämät liikuntapaikat. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa (%).

Nimetön

Ylläoleva taulukko on mielenkiintoinen. Huomaa, että %-osuudet ovat niiden keskuudesta, jotka liikuntaa ylipäätään harrastavat. Eli jos Hartolassa on se noin 3200 asukasta ja heistä vaikkapa 75% harrastaa liikuntaa, on harrastajapohja siten noin 2400 hartolalaista liikunnan harrastajaa. Tästä ryhmästä palloilusalia tai hallia vuonna 2009-10 on käyttänyt 5% eli 120 henkilöä. Voimistelusalia 4% eli 96 henkilöä. Yhteensä siis liikuntahalli tulisi palvelemaan keskimäärin noin 220 hartolalaista. Investoinnin suuruus per potentiaalinen käyttäjä on siten noin 16 300 € (3.6 M€/220 käyttäjää). Jokaisen harkittavaksi jääkin se, onko tällainen rakentaminen järkevää?

***

Maakunnallisen liikuntapalveluiden johtoryhmän tarkoituksena on juuri kuntien rajat ylittävän yhteistyön parantaminen ja tätä kautta uudenlaisen ajatusmallin kehittäminen liikuntapalvelujen ja olosuhteiden käytön osalta. Luotu kartoitus on yksi askel siihen suuntaan, sillä nyt alueen kunnat ovat paremmin tietoisia toistensa liikuntapaikkasuunnitelmista. Näin jokaisella kunnalla on parempi mahdollisuus miettiä, voisivatko he tulevaisuudessa hyödyntää alueen toisten kuntien liikuntapaikkoja nykyistä paremmin, esimerkiksi jos jonkin lajin suorituspaikkaa tai riittävää määrää käyttövuoroja ei löydy oman kunnan alueelta.

Nykyään ajattelemme liikaa vain niitä olosuhteita, joita oma kunta tarjoaa, vaikka naapurikunnasta voisi myös löytyä oman lajin harrastusmahdollisuuksia. Matka voi pidentyä hieman, mutta usein se ei ole ongelma aikuisväestölle ja harrasteporukoille. Lasten ja nuorten sekä vanhusten liikuntamahdollisuudet tulee kuitenkin lähtökohtaisesti edelleen löytyä mahdollisimman läheltä, sillä heidän ei voida olettaa siirtyvän pitkiä matkoja liikuntapaikkojen perässä.

Mielestäni yllä oleva ei ole ristiriidassa omien ajatusteni kanssa sillä lapsille ja nuorille sekä vanhuksille Hartolassa on jo olemassa kattava valikoima liikuntapaikkoja. Tulee myös muistaa, että lasten kyydisteminen harrastusten perässä on myös kaupungeissa enemmänkin sääntö kuin poikkeus. 20 minuuttia suuntaansa ei ole kaupungeissa mitenkään tavatonta vaan erittäin tavallista. Sen verranhan sitä on matkaa Hartolasta niin Sysmään kuin Joutsaankin. 

Selvityksessä on mielenkiintoista vaikkapa Kärkölän tilanne. Siellä on pyritty ja pyritään jatkossa yhä enemmän tekemään yhteistyötä Hollolan kanssa. Matka Kärkölästä Hollolaan on niin ajallisesti kuin pituudessakin samaa luokkaa kuin Hartolan etäisyys Sysmään ja Joutsaan. Olisikohan yhteistyötä mitään mahdollisuutta tehdä? Miksi joka kylässä pitää olla omat rakennelmat vaikka käyttäjäpohjaa niille ei olisikaan?

Seuraavassa lasketut kuntakohtaiset investointisummat vuosille 2012–2016 ovat suuntaa antavia:

Asikkala:      1 145 000 €, per asukas 134,67 €

Hartola:        3 620 000 €, per asukas 1089,70 €

Heinola:          930 500 €, per asukas 46,05 €

Hollola:        4 665 000 €, per asukas 212,35 €

Hämeenkoski:             0 €, per asukas 0€

Kärkölä:       2 911 000 €, per asukas 603,69 €

Lahti:          29 449 000€, per asukas 288,28 €

Nastola:       3 600 000 €, per asukas  239,66 €

Orimattila:   2 720 000 €, per asukas 166,08 €

Padasjoki:       161 000 €, per asukas 47,55 €

Sysmä:            183 500 €, per asukas 42,87 €

Keskiarvo yllä oleville luvuille on noin 261 €/asukas. Hartolassa ylitetään keskiarvo yli nelinkertaisesti. Selvityksessä sitä pidetään liikunnan kannalta hyvänä, sen taloudelliseen mielekkyyteen siinä ei tietenkään oteta kantaa. Kuten sanottua, asian voisi ratkaista toisinkin ja takuulla huomattavasti edullisemmin.

Lopuksi selvityksen kolme viimeistä riviä:

Varmaa on, että strategiset valinnat tulisi huomioida nykyistä paremmin päätöksenteossa ja resurssien jaossa. Olemassa olevien resurssien käytön tehostaminen on myös kaikkien etujen mukaista. Toimiva ympäristö, joka mahdollistaa liikkumisen, on osa kansalaisten peruspalvelua.

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.

Join 476 other followers