Tosiasiat

20 Nov

“Suomi tunnetaan maana, jossa osataan tunnustaa tosiasiat”. Nokian hallituksen puheenjohtaja ja väliaikainen pääjohtaja Risto Siilasmaa Nokian yhtiökokouksessa 19.11.2013

Laskentoa Hartolan malliin

10 Nov

Hartolassa kunnanjohtaja on ollut esillä paikallisessa mediassa viimeisten kuukausien aikana kunnan tulevista taloudellisista näkymistä niinkin toivoa herättävillä otsikoilla kuin “Jätättääkö Hartolan kello” ja “Olipa kerran Hartola”. Melko positiivis-sävytteisiä otsikoita omasta työnantajasta. Osallistuminenhan on tietysti sinällään kunnanjohtajalta jopa odotettua.

Kuten jo 8.10. kirjoituksessani kerroin, oli kunnanjohtaja kertonut Helsingin Sanomien haastattelussa, sairaankuljetuksen siirtyessä sairaanhoitopiirin vastuulle, sen nostavan kunnan veroprosenttia yhdellä yksiköllä (1%). Sittemmin hän on tuonut esille yhtenäiskoulun ja liikuntahallin rakentamisen aiheuttaman veroprosentin noston, joka olisi vain puoli prosenttia. Edelleenkin ihmettelen miten kallista tuo sairaankuljetus oikein onkaan, maksaahan se jo nyt jotain, ja sen päälle tarvitaan jatkossa vielä prosentin verran veronkorotusta.

Itä-Häme -lehden artikkelissa “Hartola kaavailee tuloveron korotusta” 1.11. kunnanjohtaja kertoo, että koulun rakentamisen nettokustannus on 1.8-2.0 miljoonaa euroa ja liikuntahallin 0.9 miljoonaa euroa. Yhteensä tuosta tulee siis 2.7-2.9 miljoonaa. Nuo luvut ovat hämmentäviä. Kunnanvaltuusto päätti hankkeesta 17.6.2013 (§ 65), jonka kokouksen pöytäkirjasta on luettavissa tämä jo aiemminkin esittämäni kappale:

Image

Nopeasti tuosta laskien liikuntahallin nettokustannus on 3 500 000 € – 1 200 000 € = 2 300 000 € sekä koulun nettokustannus 2 500 000 € – 1 250 000 € = 1 250 000 €. Yhteensä nettokustannus, eli siis se määrä jota uutta velkaa pitää ottaa, on 3.55 miljoonaa euroa. Jostain syystä kunnanjohtaja nyt kertoo julkisuudessa liikuntahallin maksavan todellisuudessa (nettokustannuksena) vain 0.9 eikä 2.3 miljoonaa euroa. Aika iso ero. Nyt tulee kyllä uutta seinää halvalla. Tässä katastrofissa on sama miten kustannukset jakautuvat, loppulasku se on joka merkitsee. Lisäksi pitää muistaa, että avustuksesta liikuntahalliin on sanottu, että 620 000 € saadaan mikäli rakennustyöt aloitetaan vuoden 2013 puolella. Tämän lisäksi voidaan myös saada toinen 620 000 €.

Image

Huomaa, siis “voi saada”. Onko tästä jo olemassa päätös että myös se toinen 620 000 € saadaan 100 %:n varmuudella? Ja saadaanko sitä ensimmäistäkään 620 000 € avustusta jos hankken toteutuksen aloituksessa ei olekaan toimittu täysin lain kirjaimen mukaan? Jos oletetaan että molemmat avustukset saadaan, jää tuohon kunnanjohtajan kertomaan kokonaisnettokustannuksen 2.7-2.9 miljoonaa ja aiemmin ilmoitettuun nettokustannukseen 6.0 – 2.5 = 3.5 miljoonaa vielä 0.6-0.8 miljoonan euron ero. Pikkujuttu, 20-25 %. Onko jostain tulossa vielä salainen lisäavustus josta ei puhuta mitään?

Valtuuston pöytäkirjasta 17.6. löytyy myös tämä teksti:

Image

Eli, kun nyt tuhlataan 4.33 miljoonaa josta vähennetään avustukset, yhteensä 1.25 + (2 x 0.62) = 2.49 miljoonaa, jääkin nettokustannusta vain 1.84 miljoonaa euroa. Ta-daa, nythän tästä halpaa tuli! Tällöin pitää vaan unohtaa tyystin se peruskorjaukseen tarvittava pikkusumma 1.5 miljoonaa johon ei enää avustuksia heru. Ja on myös ehdottomasti unohdettava se mitätön 620 000 €:n valtionavustus joka ehkä saadaan, ehkä ei. Jos nimittäin sitä ei saadakaan, on nettokustannus koko hankkeella, sitten kun se on valmis, yhteensä 1.84 + 1.50 + 0.62 = 3.96 miljoonaa euroa. Noin neljä miljoonaa euroa. Ja vielä pienimmilläänkin noin 3.34 miljoonaa jos se avustus sieltä lopulta tulee. Toivossa on hyvä elää.

Nyt on jo sen verran lukuja ilmassa että ihan jännittää mikä mahtaa olla lopullinen vaurio kun tämä fiasko on valmis. Tiedetäänköhän siellä Kuninkaantien linnakkeessakaan ihan tarkkaan mitä summaa odotella? Epäilen vahvasti, että toteutuvat kustannukset olisivat lopulta yhtään alkuperäisiä kustannusarvioita alhaisempia. Rakennusurakan voittanut tarjoushan oli mitättömät 30 000 euroa alle kustannusarvion. Miksipä sitä yhtään halvemmalla tarjoaisi kun kerran sen verran on päätetty tuhlata. Kyllä tekijälle raha kelpaa.

Hauska muuten (tai no, onko tässä enää mikään hauskaa?) tuossa  yllä olevassa kuvassa ensimmäisessä lausessa olevat sanat “…tavoitehintaan perustuvan kustannusarvion…”. Kun hanketta on ryhdytty pohtimaan, on siis kai ajateltu että: “hmmm… tavoitehinta… eee-ehkäpä se 6 miljoonaa saattaa riittää… no, pannaanpa joku laskemaan että siihen sen verran saadaan tuhlattua…”.

Tarpeeksi kun välistä vetäjiä otetaan mukaan niin kyllä, sen verran se sitten maksaa. Jos riittääkään. Mutta ei hätää, kyllä kunta(laiset) maksaa.

Ulkoistamalla kustannuslaskelmat voidaan myös näppärästi irtisanoutua vastuusta mahdollisten virheiden osalta. Eikä kunta mene ulkopuolista yhtiötä jälkikäteen panemaan vastuuseen. Virheitä sattuu. Ja parempi se on joka tapauksessa antaa laskukone ulkopuolisen käteen kun selvästikään omassa kädessä se ei pysy.

Niin se veroprosentti. Puoli prosenttiyksikköä tuottaa siis 160 000 euron lisätulot vuodessa. Luotetaan siis tähän tietoon. Jos korko pysyisi erittäin maltillisella 3%:n tasolla, millä se ei tule pysymään, on korkomenot tuolle 4 miljoonalle 120 000 € vuodessa. Lyhennyksiin jää 40 000 €. Jos korkotaso nousee odotettavissa olevaan 5% tasoon, on korkomenot silloin 200 000 € vuodessa. Silloin ottaa ohraleipä. Netistä osoitteesta http://www.lainalaskuri.fi löytyy laskuri jolla voi tutustua erilaisiin lainojen maksuaikoihin. Tällaisia lukuja sieltä saa 4 000 000 €:n pääomalle:

  • Laina-aika 20 vuotta, korko 3.0 %. Kuukausierä 22 183,90 €. Vuodessa 266 206,80 €
  • Laina-aika 20 vuotta, korko 4.0 %. Kuukausierä 24 239,21 €. Vuodessa 290 870,52 €
  • Laina-aika 50 vuotta, korko 3.0 %. Kuukausierä 12 879,10 €. Vuodessa 154 549,20 €
  • Laina-aika 50 vuotta, korko 4.0 %. Kuukausierä 15 428,28 €. Vuodessa 185 139,36 €

Puolen prosenttiyksikön korotuksella hankkeen maksaminen mitenkään järkevällä aikataululla on täydellisen epärealistista, ellei sitten puolen vuosisadan maksuaikaa pidetä järkevänä. On myös melko rohkeaa ennustaa verotulojen kasvavan kun ne ovat olleet pelkästään laskusuunnassa menneinä vuosina. Kuka sellaisen varaan uskaltaa laskea? Siis kukaan muu kuin Hartolan kunta.

Pyynnöistä huolimatta en ole saanut tietoa siitä, että mitään vaihtoehtoisia laskelmia hankkeen toteuttamiselle olisi koskaan edes tehty. Näyttää siis siltä, että ei ole selvitetty mikä on tarkoituksenmukaista, mitä todella tarvitaan, ja tärkeimpänä, millaisilla vaihtoehtoisilla kustannuksilla nämä kriteerit olisi voitu saavuttaa. Valmisteluvaiheessa sivistyslautakunnan kokouksessa 7.9.2009 on kuitenkin tehty seuraava esitys:

Näyttökuva 2013-11-7 kello 12.36.47

Kalevi Antikainen käytti järjen ääntä. Esitystä ei kannatettu. Onneksi hän sentään onnistui saamaan mielipiteensä pöytäkirjaan jotta voin sen tässä todeta. Juuri tuolloin hanke lähti väärille raiteille, 7.9.2009. Antikainen on esittänyt myös valtuustolle myöhemmin samana syksynä, että asiassa tehtäisi tarkempi vertaileva teknis-taloudellinen selvitys. Tätäkään esitystä ei kannatettu.

Ei tätä voi kuin kauhulla seurata ja ihmetellä miksei asioista puhuta realistisesti, niin kuin ne ovat?

Suojatyöpaikka

18 Oct

Opin äskettäin, että kuntatyöntekijöiden aika ajoin esillä ollut viiden vuoden irtisanomissuoja voi todellisuudessa olla tuota aikaa reilusti pidempikin. Tämä johtuu siitä, että jos yhden kuntaliitoksen jälkeen toteutuu toinen liitos ennen kuin ensimmäisestä on ehtinyt kulua tuota viittä vuotta, alkaa irtisanomissuojan laskuaika alusta. Uskomatonta. Eli, fiksusti asiansa hoitava kunta työntekijöineen ei suostu liitokseen kuin yhden kunnan kanssa kerrallaan. Sitten liitytään taas toiseen kuntaan muutaman vuoden kuluttua ja kas, taas on irtisanomissuoja tankattu täyteen. Toisaiseksi tämä on onnistuttu viemään pisimmälle Kuopiossa. Ensimmäinen kuntaliitos siellä tapahtui vuonna 2005 ja tällä hetkellä näyttää siltä, että ensimmäinen mahdollisuus henkilöstön karsimiseen avautuu niinkin pian kuin vuonna 2020. Parhaimmillaan siis 15 vuoden suoja irtisanomiselle. Eipä ole väliä miten kunnassa työnsä tekee, jos tekee, kun monoa ei voi saada. Mitä nyt liitoksia toteutettaessa kannattaa edes vähän terhakoitua. Vaikuttaa tehokkaalta, motivoi tekemään parhaansa.

Olipa kerran Hartola, sanoo kunnanjohtaja

8 Oct

Itä-Häme -lehdessä 4.10.2013 (s. 9, “Olipa kerran Hartola”) oli Hartolan kunnanjohtajan kirjoitus. Siinä kouluhanketta perusteltiin erilaisilla näkemyksillä. Viitattiin nettikeskusteluihinkin.

Koulujen yhdistämistä on selvitetty jo ennen vuotta 1986. Hanke raukesi silloin koska sitä pidettiin liian kalliina ja siihen olisi saatu avustusta 20 prosenttia. Jaaha. No jos asia on kerran jo 27 vuotta sitten todettu liian kalliiksi niin eihän sitä missään nimessä vuonna 2013-2014 kannata rakentaa. Mitä sitä sen enempää tutkiskelemaan. Kouluunhan saadaan avustusta tällä kertaa 50 %. Täytyy sanoa, että viisaita olivat päättäjät vuonna 1986. Kiitos heille. Hyvin pärjättiin yläkolun tiloissa 1986-1989 kun sitä itse kävin.

On aivan sama saneerataanko kettiö tai kotitalousluokka tai opettajanhuone sinne tai tänne. Totuus on että molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan uutta tilaa rakentamaan. Perusteluihin suuntaan tai toiseen niillä ei ole todellista vaikutusta. Jostain syystä edelleen pidetään täysin mahdottomana ajatusta, että tekninen työ olisi edelleen siellä missä nytkin vaikka muu toiminta olisikin yläkoulun tontilla. Tuota noin 500 metrin matkaa kerran viikossa edestakaisin pidetään siis täysin mahdottomana. Ei sillä väliä että kävelemällä saataisi säästöä.

Kirjoituksesta saa kuvan, jossa kouluhanketta vastustettaisiin näissä nettikirjoituksissa. Ehkä sitä jossain vastustetaankin mutta minä en. Mielestäni vain paikka on väärä eikä sen yhteyteen pitäisi rakentaa niin kolossaalista liikuntahallia vain kouralliselle käyttäjiä. Samassa kunnanjohtaja myös kirjoittaa, että yläkoulun liikuntasali ei olisi riittävä. No ei olisikaan ja siksi olenkin ehdottanut, että siihen samaan yhteyteen saisi lisää tilaa melko helposti.  Hän kirjoittaa: “On siis harhaanjohtavaa väittää, että yläkoululle olisi helppoa siirtää koko yhtenäiskoulu eikä siitä tulisi kustannuksia”. Mikäli kunnanjohtaja Olenius on saanut ajatuksensa tuohon väitteeseen minun kirjoituksistani, on luetun ymmärtämisessä nyt käynyt jonkinlainen väärinkäsitys. Voiko kukaan terveellä järjellä varustettu ihminen edes väittää, että siirto myöskään yläkoululle olisi ilmaista? Olen esittänyt oman vaihtoehtoni sekä tuonut esille sen, että kustannuksia tultaisi todennäköisesti säästämään jopa seitsennumeroinen summa.

Mielestäni on harhaanjohtavaa kunnanjohtajalta yrittää laittaa sanoja kirjoituksiini jotenkin muutoin, kuin miten ne sieltä on luettavissa. Tai sitten kunnanjohtaja on lukenut jotain muita nettikirjoituksia aiheesta. Mistä näitä tietää.

Tämän velkataakkaa osapuilleen 3-3.5 miljoonaa euroa lisäävän hankkeen vaikutus Hartolan kunnallisveroprosenttiin sanotaan olevan 0.5 %. Eilisessä (7.10.2013 ) Helsingin Sanomissa kunnajohtaja Oleniusta haastateltiin sairaankuljetuksiin liittyvistä uhkaavista kustannusten nousuista. (http://www.hs.fi/kotimaa/Ambulanssien+nopeudesta+lisälasku+kunnille/a1381031638485) Tässä hän kertoi sairaankuljetuksen aiheuttavan kunnallisveroon 1 % korotuksen. Melko kallista tuo sairaankuljetus jos sen suhteuttaa tähän käsillä olevaan rakennushankkeeseen.

Onkohan kunnanjohtajan kirjoituksen otsikosta “Olipa kerran Hartola” jo haisteltavissa hänen näkemyksensä Hartolan tulevaisuudesta? Tästäkin aiheesta Helsingin Sanomat kirjoitti ansiokkaasti 5.10.2012 (A 10) artikkelissa “Kuntaliitos saa tuhlaamaan”. (http://www.hs.fi/kotimaa/Pienet+kunnat+tuhlaavat+ennen+kuntaliitoksia/a1380861189136)

Hartolan ja Päijät-Hämeen liikuntaan liittyvää tilastotietoa ym.

2 Oct

Ohessa hieman tietoa, jota löysin mielenkiintoisesta selvityksestä – “Selvitys Päijät-Hämeen liikuntapaikkarakentamisen taustoista ja tulevaisuudesta 2012-2016. Maakunnallinen liikuntapalveluiden johtoryhmä. Mika Nurminen”. Kaikki kursivoidulla olevat tekstin osat ovat suoria lainauksia tästä selvityksestä. Itse selvityksen löysin Hartolan kunnan sivistyslautakunnan kokouksen 18.6.2012 pöytäkirjasta. Mm. tähän selvitykseen päätös hallin rakentamisesta oletettavasti liittyy ja on varmaankin kohtuullista olettaa jokaisen päättäjän tutustuneen tähän reiluun 120-sivuiseen selvitykseen. Välihuomautukseni olen lihavoinut selvyyden vuoksi.

Olen tietenkin valikoinut selvityksestä niitä tekstin osia jotka parhaiten palvelevat omaa asiaani, eli sitä ettei liikuntahallin rakentamiselle uudisrakennuksena ole tarvetta. Voi sieltä löytyä sitä toistakin näkökantaa tukevaa materiaalia, mutta kirjoittakoon siitä joku toinen jos haluaa.

Päijät-Hämeen kunnista alle 15-vuotiaiden osuus oli suurin Hollolassa (19,8 %) ja pienin Hartolassa (11,6 %).  15 – 24 ja 25 – 44 -vuotiaita oli prosentuaalisesti eniten Lahdessa (13,3 % ja 24,6 %) ja vähiten Sysmässä (8,2 % ja 14,7 %) . 45 – 64 -vuotiaiden osuus oli suurin Hartolassa (35,1 %) ja pienin Lahdessa (28,7 %). Eläkeiässä olevien (65-vuotiaat ja yli) osuus oli suurin Sysmässä (31,5 %) ja pienin Nastolassa (15,6 %).

Päijät-Hämeessä on keskimäärin vähemmän ikäluokkia 0-14, 15–24, 25-44 -vuotiaat ja enemmän ikäluokkia 45-64, 65-74 ja yli 75-vuotiaat kuin koko maassa keskimäärin.

Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan väestön kasvu tulee keskittymään maakunnan eteläosiin. Sen sijaan pohjoisemmissa kunnissa (Heinola, Padasjoki, Sysmä ja Hartola) väestön määrän ennustetaan vähenevän vuodesta 2010 vuoteen 2040. Suhteellisesti eniten väestön ennustetaan kasvavan Hollolassa (19,1 %) ja vähenevän Padasjoella (-11,1 %).

Päijät-Hämeessä asukkaiden keski-ikä nousee seuraavien vuosien aikana voimakkaasti. Työikäisen väestön väheneminen ja vanhusväestön kasvu heijastuu entistä merkittävämmin alueen talouteen. Työikäisen väestön väheneminen merkitsee työvoiman määrän vähenemistä ja hidastaa talouskasvua siinä vaiheessa, kun työllisyys jälleen paranee ja työvoiman kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi. Jo nyt maakunta on tilanteessa, että työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kun sinne sijoittuu. Kuntataloudessa palkkatuloja matalammat eläketulot tarkoittavat kunnille pienempiä tulokertymiä ja toisaalta kasvavia ikääntyvien palvelumenoja. (Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma 2035, 11)

Vuosien 2002–2007 nettomaassamuuttoluvut osoittavat, että Päijät-Hämeeseen palataan eläkeiässä. Tosin myös työikäisten ikäryhmissä maakunta saa muuttovoittoa. Sen sijaan opiskelijaikäiset, 15–24-vuotiaat, muuttavat maakunnasta muualle. Näissä ikäryhmissä muuttotappio on ollut 2300 henkeä. Kokonaismuuttovoitto on ollut tuhat henkeä, ja se on painottunut yli 60-vuotiaisiin, joita muuttaneista on ollut yli 600. Maan sisäinen muuttoliike on vahvistamassa vanhusvoittoista ikärakennetta. Väestön toimintarakenne muuttuu yhä enemmän eläkeläisiin painottuvaksi, kun työssäkäyvien sekä opiskelijoiden ja lasten osuus pienenee. (Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma 2035, 10)

***

Tätä seuraavaa kannattaa miettiä erityisesti tuolla alussa olleeseen viittauksen väestön rakenteesta ja sen kehityksestä tulevaisuudessa Hartolassa.

Fyysisen terveytensä kannalta riittävästi liikkuvia on aikuisista noin 60–65%. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes puolet aikuisista tarvitsisi fyysisen terveytensä kannalta nykyistä enemmän liikuntaa joko harrastuksen tai arkiliikunnan muodossa. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011, 18)

Aikuiset (19–65-vuotiaat) liikkuvat intensiivisemmin ja useammin kuin koskaan. Liikuntaharrastus on tietoinen elämänhallinnan väline. Tässä asetelmassa menestyvät ne liikuntapaikat ja -lajit, jotka pystytään sovittamaan parhaiten kiireiseen elämänrytmiin.  Suomalaisten aikuisten suosituimpia liikuntalajeja ovat kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu. Lisäksi juoksu tekee selvästi uutta tulemista. (Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010)

Senioreiden (66–79-vuotiaat) liikuntaharrastus on kasvanut merkittävästi. Myös seniorit ovat löytäneet kuntokeskukset ja heidän liikunnastaan on tullut entistä intensiivisempää. 65 prosenttia seniorikansalaisista harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa. Suosituimpia lajeja ovat kävelylenkkeily, pyöräily, sauvakävely, hiihto, voimistelu, uinti sekä kuntosaliharjoittelu. (Emt.)

Taulukko: Suomalaisten eniten käyttämät liikuntapaikat. Niiden keskuudessa, jotka harrastavat liikuntaa (%).

Nimetön

Ylläoleva taulukko on mielenkiintoinen. Huomaa, että %-osuudet ovat niiden keskuudesta, jotka liikuntaa ylipäätään harrastavat. Eli jos Hartolassa on se noin 3200 asukasta ja heistä vaikkapa 75% harrastaa liikuntaa, on harrastajapohja siten noin 2400 hartolalaista liikunnan harrastajaa. Tästä ryhmästä palloilusalia tai hallia vuonna 2009-10 on käyttänyt 5% eli 120 henkilöä. Voimistelusalia 4% eli 96 henkilöä. Yhteensä siis liikuntahalli tulisi palvelemaan keskimäärin noin 220 hartolalaista. Investoinnin suuruus per potentiaalinen käyttäjä on siten noin 16 300 € (3.6 M€/220 käyttäjää). Jokaisen harkittavaksi jääkin se, onko tällainen rakentaminen järkevää?

***

Maakunnallisen liikuntapalveluiden johtoryhmän tarkoituksena on juuri kuntien rajat ylittävän yhteistyön parantaminen ja tätä kautta uudenlaisen ajatusmallin kehittäminen liikuntapalvelujen ja olosuhteiden käytön osalta. Luotu kartoitus on yksi askel siihen suuntaan, sillä nyt alueen kunnat ovat paremmin tietoisia toistensa liikuntapaikkasuunnitelmista. Näin jokaisella kunnalla on parempi mahdollisuus miettiä, voisivatko he tulevaisuudessa hyödyntää alueen toisten kuntien liikuntapaikkoja nykyistä paremmin, esimerkiksi jos jonkin lajin suorituspaikkaa tai riittävää määrää käyttövuoroja ei löydy oman kunnan alueelta.

Nykyään ajattelemme liikaa vain niitä olosuhteita, joita oma kunta tarjoaa, vaikka naapurikunnasta voisi myös löytyä oman lajin harrastusmahdollisuuksia. Matka voi pidentyä hieman, mutta usein se ei ole ongelma aikuisväestölle ja harrasteporukoille. Lasten ja nuorten sekä vanhusten liikuntamahdollisuudet tulee kuitenkin lähtökohtaisesti edelleen löytyä mahdollisimman läheltä, sillä heidän ei voida olettaa siirtyvän pitkiä matkoja liikuntapaikkojen perässä.

Mielestäni yllä oleva ei ole ristiriidassa omien ajatusteni kanssa sillä lapsille ja nuorille sekä vanhuksille Hartolassa on jo olemassa kattava valikoima liikuntapaikkoja. Tulee myös muistaa, että lasten kyydisteminen harrastusten perässä on myös kaupungeissa enemmänkin sääntö kuin poikkeus. 20 minuuttia suuntaansa ei ole kaupungeissa mitenkään tavatonta vaan erittäin tavallista. Sen verranhan sitä on matkaa Hartolasta niin Sysmään kuin Joutsaankin. 

Selvityksessä on mielenkiintoista vaikkapa Kärkölän tilanne. Siellä on pyritty ja pyritään jatkossa yhä enemmän tekemään yhteistyötä Hollolan kanssa. Matka Kärkölästä Hollolaan on niin ajallisesti kuin pituudessakin samaa luokkaa kuin Hartolan etäisyys Sysmään ja Joutsaan. Olisikohan yhteistyötä mitään mahdollisuutta tehdä? Miksi joka kylässä pitää olla omat rakennelmat vaikka käyttäjäpohjaa niille ei olisikaan?

Seuraavassa lasketut kuntakohtaiset investointisummat vuosille 2012–2016 ovat suuntaa antavia:

Asikkala:      1 145 000 €, per asukas 134,67 €

Hartola:        3 620 000 €, per asukas 1089,70 €

Heinola:          930 500 €, per asukas 46,05 €

Hollola:        4 665 000 €, per asukas 212,35 €

Hämeenkoski:             0 €, per asukas 0€

Kärkölä:       2 911 000 €, per asukas 603,69 €

Lahti:          29 449 000€, per asukas 288,28 €

Nastola:       3 600 000 €, per asukas  239,66 €

Orimattila:   2 720 000 €, per asukas 166,08 €

Padasjoki:       161 000 €, per asukas 47,55 €

Sysmä:            183 500 €, per asukas 42,87 €

Keskiarvo yllä oleville luvuille on noin 261 €/asukas. Hartolassa ylitetään keskiarvo yli nelinkertaisesti. Selvityksessä sitä pidetään liikunnan kannalta hyvänä, sen taloudelliseen mielekkyyteen siinä ei tietenkään oteta kantaa. Kuten sanottua, asian voisi ratkaista toisinkin ja takuulla huomattavasti edullisemmin.

Lopuksi selvityksen kolme viimeistä riviä:

Varmaa on, että strategiset valinnat tulisi huomioida nykyistä paremmin päätöksenteossa ja resurssien jaossa. Olemassa olevien resurssien käytön tehostaminen on myös kaikkien etujen mukaista. Toimiva ympäristö, joka mahdollistaa liikkumisen, on osa kansalaisten peruspalvelua.

Hartolan malliin – Miten minä sen suunnilleen tekisin?

29 Sep

Tämän päivän kirjoituksessani kerron, kuten otsikossakin mainitaan, kuinka minä nämä edessä olevat investoinnit ja muutokset tekisin. Vähintään lähtisin tältä pohjalta liikkeelle.

Vaikeina aikoina yritykset, jotka kykenevät olemaan innovatiisisia, kekseliäitä ja ketteriä, ovat yleensä niitä jotka menestyvät. Jos vaan jauhetaan samaa rataa, taannutaan ja kohta huomataan, että kauppa ei käy mutta ei myöskään nähdä mitä voitaisi tehdä toisin. Tämä on itse asiassa erittäin tuttua yritysmaailmasta. Ideoiden vastaanottaminen on myös vaikeaa sillä suomalainen yleensä osaa jo kaiken valmiiksi. Vähän samanlainen tilanne on Hartolassa. Aina ennen kun on uusia tiloja tarvittu, sellaiset on rakennettu. Ja nyt siis sama taas uudelleen. Viimeisestä isosta yleishyödyllisestä investoinnista on kulunut jo pitkään. Siinä ajassa myös väestönrakenne on muuttunut merkittävästi. Minusta uutta ei niin massiivisessa määrin tarvita kuin mihin nyt ollaan ryhtymässä. Ja koska kestävä kehitys on nykypäivän sana, miksei katseltaisi hieman ensin, mitä meiltä löytyy ennestään?

Koulun ja liikuntahallin rakennushankkeiden lisäksihän on nyt myös toinen hanke, jossa lain velvoittamana rakennetaan uudisrakennuksena (siis uutta seinää) tehostetun palveluasumisen yksikkö 15+15 = 30 paikkaa. Tämän pakollisen investoinnin tuomat kustannukset tulevat entisestään rasittamaan kunnan taloutta, mikä tekee ei niin välttämättömistä hankkeista entistä enemmän kyseenalaisia.

Minusta olisi järkevää, jos tehostetun palveluasumisen yksikkö saneerattaisiinkin jo olemassa olevaan kiinteistöön – Alakoulun tiloihin. Luokkatilat voitaisi saneerata asuintiloiksi vanhuksille, kaikki tilat olisivat jotakuinkin maan tasolla ja koulun sisällä olevat luiskat jo kuin valmiiksi vanhuksia varten tehtyjä. Tuo 30 paikkaa sopisi alakoulun tilaan takuuvarmasti ja tilaa voisi jopa jäädä tulevaisuuden laajennustapeiksikin. Koululta löytyy keittiö ja liikuntasali, jossa vanhuksille olisi hyvä ja helppo järjestää ohjelmaa. Myös tarvittavat terveydenhuollon palvelut voitaisi järjestää saman katon alle. Alakoulu ei ole mäellä joten vanhukset voisivat ulkoilla tasaisella pihalla ja lähiympäristössä. Ja kaiken lisäksi, ottaisimme vanhukset sinne jonne he kuuluvat, mukaan meidän normaaliin elämäämme asutuksen keskelle.

Terveyskeskuksen alueelle asetettuna vanhukset viedään sopivasti pois näköpiiristä. Paikka on myös korkeimmalla mäellä mitä Hartolasa löytyy joten liikkuminen sieltä mäkeä alaspäin saattaa onnistua, ylöspäin on jo vaikeampaa. Uusiin tiloihin ollaa saneeraamassa suljettu sisäpiha vanhusten virkistyskäyttöön. Kuulostaa todella virkistävältä, ei puutu kuin piikkilanka ja vartiotorni. Haluaisitko sinä vanhuksena asua siellä?

No entäpä se koulu sitten? Kuten varmasti jokainen joka edelliset pari kirjoitustani on lukenut, arvaavat jo, että koulun tarvitsemat tilat pitäisi minusta järjestää nykyisen yläkoulun tiloihin. Aivan ehdottomasti. Nythän koulu on L-muotoinen. Tehdään siitä laatikko tai suurennettu L. Jos se olisi laatikon mallinen, voitaisi ulkona olevan “lentopallokentän” kohdalle saada helposti 6-8 uutta luokkaa kahteen kerrokseen. Jos ne ei riitä, lisäämällä rakennuksen pituutta opistolle päin yhden luokan verran, saadaan aina 4 lisäluokkaa. Alkaa pikkuhiljaa riittämään. Koululla on myös liikuntasali jota tässä samassa yhteydessä olisi todella helppo suurentaa. Nykyisen näyttämön poistamisella tai siirtämisellä saadaan kentälle pituutta lisää metritolkulla. Ja jos se ei riitä niin viedään takaseinää pidemmälle, sitten sopii näyttämökin. Leveyttäkin saadaan vaikkapa Kaikulantielle päin kun luokkiin kulkeminen järjestetään jollain toisella tavalla. Siinä teillä olisi kenttä johon mahtuisi vaikka kaksi luokkaa yhtä aikaa liikuntatuntia viettämään.

Nyt ei lapset oppisi tupakanpolttoa matkalla opistolle, niin kuin on väitetty. Myös kaukolämpöverkkoon liittäminen onnistuu, vaikka sen puute on ollut yksi este tällaisen suunnitelman miettimiselle. Kaukolämpöhän saatiin aikanaan jopa terveyskeskukselle saakka. Pihan kentällä sopii myös liikkumaan.

Tekniset työt jäisivät edelleen alakoululle kuten jo yli 30 vuotta on toimittu. Jos se on toiminut tähän saakka, miten se nyt yhtäkkiä on muuttunut mahdottomaksi kulkeat tuo ehkä 500 metrin matka? Hyötyliikuntaa joka ei varmasti ole pahaksi niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekaan. Sekä opettajille. Ja jos tien ylittäminen on vaarallista niin rakennetaan kävelysillat. Metallipajoja löytyy Hartolasta omasta takaa, ei maksa paljoa.

(En muuten suostu ihan näillä puheilla uskomaan, että salibändyn sarjapelaaminen on kiinni täysimittaisesta kentästä. Eiköhän myös esim. salibändyliiton intressissä ole saada uusia pelaajia sen sijaan, että kilpailutoimintaa ja uusien pelaajien määrää rajoitettaisiin tuollaisella säännöllä. Onkohan kukaan edes kysynyt? Muutaman metrin suuntaansa pienemmälläkin kentällä takuulla voisi pelata.)

Kaikki tämä pitäisi myös aivan ehdottomasti toteuttaa kunnan omina töinä hyödyntäen paikallisia yrityksiä. Siellä on menossa yhteen hiileen puhaltamisen hanke. Miksei tällaista koko Hartolan asukaskuntaa koskevaa yleishyödyllistä uudelleenjärjestelyä voisi tehdä ihan omin voimin? Minne se yhteen hiileen puhaltaminen tässä tapauksessa on kadonnut? Onko nyt päätetylla rakennushankkeella alakoulun laajentamisen ja liikuntahallin rakentamisen suunnittelussa sekä maansiirtourakan toteutuksessa ollut mukana vielä yhtään hartolalaista yritystä?

Onko todella halvempaa ostaa palvelut Lahdesta, Heinolasta ja mahdollisesti myös Joutsasta? Hintalapusta katsoen ehkä. Mutta, tulevatko ne Lahteen, Heinolaan tai Joutsaan maksetut rahat koskaan enää kiertoon sinne Hartolaan? Eivät. Olenko väärässä kovin paljon?

Itse toteutettuna jotakuinkin esittämäni ehdotuksen pohjalta olisi aivan varmasti mahdollisuus pudottaa kaikkien hankkeiden kokonaiskustannuksia seitsennumeroisella summalla, eikä sen summan ensimmäinen numero välttämättä edes olisi 1. Puhutaan siis isoista summista tilanteessa jossa ylimääräistä ei ole.

Ihan vaan muistin virkistämiseksi. Menossa oleva hanke on niin terveen järjen vastainen, että en edes löydä sanoja sen kuvailemiseen.

Ehkä saaduilla säästöillä voitaisi jopa pyrkiä edesauttamaan Hartolassa jo olemassa olevia yrityksiä kasvamaan ja työllistämään lisää, sekä hankkimaan sinne lisää yrityksiä jotta niitä veroeuroja alkaisi tulla uusien hartolalaisten muodossa oikeasti lisää.

Työpaikkaomavaraisuus, josta kommenteissa on mainittu pariinkin otteeseen, ei kuvaa todelliuudessa juuri mitään.  Tässä sen määritelmä: “Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä”. Olkoon luku mikä tahansa, totuus on se, että verotulot eivät riitä. Eli siis, työssäkäyviä hartolalaisia ei ole riittävästi. Sillä, missä ne työpaikat ovat, ei ole merkitystä koska työntekijä aina maksaa veronsa kotikuntaansa. Työpaikkaomavaraisuudella kehuskelu on sitä perinteistä sonnan parfymointia parhaimmillaan.

Onko vielä liian myöhäistä miettiä asiaa uudelleen? Luulenpa, että jos valtuutetuilta kysyttäisi niin ‘nyt tehdään kun on päätetty’ olisi vastaus. Olisiko kuitenkin mahdollista ottaa vielä aikalisä ja miettiä oikein yhteisen hyvän kannalta,  myös rahan kautta ajatellen? Sillä lailla YHTEEN HIILEEN puhaltaen. Optimistinä sanoisin että vielä olisi mahdollisuus. Oletko sinä se päättäjä joka uskallat nostaa kissan pyöydälle? Vai sinä joka rohkaiset tuttua valtuutettuasi toimimaan nopeasti?

Liikuntahallihanke kaatuu kun se ei saa 620 000 euron valtionapua jos rakennustöitä ei aloiteta tämän vuoden puolella. Avustus on vain noin 17% koko hankkeen 3.6 miljoonan euron kustannusarviosta. Kaatuminen on siis todella pienestä rahasta kiinni. Tämäkin kertoo meille täysin mutkittelematta miten heikossa jamassa koko kunnan talous on. Ja silti tuohon tuntemattomaan ollaan hyppäämässä vaikka hallia ei oikeasti edes tarvita.

***

Puut on kaadettu eli hakkuuaukko alakoulun tontille on tehty jo, vaikka päätöstä hallinto-oikeuteen jätetystä valituksesta rakennuslupaan ei ole vielä saatu. Maanrakennuslain §144 mukaan työhön voidaan myöntää aloituslupa, mikäli aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Myöntäessään aloitusluvan ympäristölautakunta on siis ollut sitä mieltä, että vaikka aukko tehdään ja vaikka valitus menisi läpi, se ei haittaisi. Ainahan ne puut voidaan liimata takaisin pystyyn. Sitäkö siinä on porukalla funtsittu? Mielenkiintoista on myös se, että annetun luvan antopäiväksi on kirjattu 30.9. eli huominen vaikka kokous kyllä oli jo torstaina 26.9. Puut ovat tosiaankin jo nurin. En itsekään tiedä miten on asian laita, mutta jos luvan antopäivä on 30.9., saako työt lain suomissa rajoissa aloittaa ennen sitä?

20130930-090407.jpg

Hartolan malliin, vol. 2

27 Sep

Edellinen kirjoitukseni “Hartolan malliin” on saanut yllättävän paljon käyntejä tällä blogisivullani. Olen asiasta mielissäni mutta myös erittäin kiitollinen. Vaikka kommetteja en juurikaan ole saanut, toivon että se on herättänyt keskustelua. Myös omalla Facebook sivullani on käyty pientä keskustelua mutta mielestäni siellä ollaan oltu hieman väärillä raiteilla. Kyse kirjoituksessani oli siis ennen kaikkea kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että mielestäni hankkeen toteuttaminen (liikuntahallin osalta koska se ei ole välttämätön) on taloudellisesti kestämätöntä sekä toiseksi siitä, että hankkeen virkamieskäsittely tähän mennessä on ollut kaikkea muuta kuin mallikelpoinen suoritus. Näihin kohtiin haluaisin suunnata myös lukijoiden ajatukset

Jos nyt katsotaan hieman tarkemmin asiaa siltä talouden kannalta. Keskustelu harhautuu liikaa tunnepohjalle  joten jos ketään kiinnostaa tutkia lukuja niin tässä niitä olisi. Olen pahoillani kuvien pienestä koosta. Siksi kirjoitan mielestäni tärkeimmät kuvan alle.

Hartola 2010 tilikauden tulos

Kunnan tilikauden tulos vuonna 2009 oli ylijäämäinen 212 t€ ja 2010 jopa 2.6 M€. Näissä vuosissa on merkillepantavaa se, että vuoteen 2010 toimintakatteen alijäämä supistui lähes miljoonalla samalla kun valtionosuudet lisääntyivät yli miljoonalla.  Jo tässä vaiheessa kannattaa myös panna merkille korkomenot sekä poistojen suuruus. Muistetaan että korot ovat nyt ennätyksellisen alhaiset.

2011 Tulos Kuvankaappaus 2013-9-27 kello 10.02.36

Yllä kunnan tilikauden tulos vuodelta 2011 tummennetulla alustalla. (Oikealla siis edellisen vuoden 2010 tulos). Myös 2011 oli ylijäämäinen mutta juuri ja juuri, 44 t€. Yhden perustyöntekijän vuosikulujen verran. Huomaa toimintakatteen romahtaminen jo alemmalle tasolle kuin vuonna 2009. Samalla myös valtionosuus laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 800 t€. Korkokulut laskivat koska korkotaso jatkoi laskuaan. Poistot kasvoivat. Myös tätä kehitystä kannattaa seurata.

2012 Tulos Kuvankaappaus 2013-9-27 kello 10.03.29

Tässä yläpuolella on viimeisimmän tilikauden 2012 tulos. Tällä kertaa alijäämä eli tappio oli yli miljoona euroa. Mitä tapahtui? Toimintakate eli menot jatkoivat kiivasta kasvuaan. Ne ovat kasvaneet vuodesta 2010 yli 22 %. Kolmessa vuodessa. Korkojen pysyttyä edelleen alhaalla ne menot jopa edelleen laskivat. Myös poistot laskivat. Samalla myös valtionosuus nousi.

Tultiinko viime vuonna jo sellaiselle menojen tasolle, että sitä ei enää tuo valtionosuuden nouseminen sattumalta korjaa? Verotulot ovat keikkuneet samalla tasolla jo pidemmän aikaa, eikä siinäkään liene odotettavissa lisätuloja.

Jos nämä merkit antavat meille jotain työkaluja ennustamiseen, voidaan päätellä että tämän vuoden Toimintakate on noin 18.5 – 18.9 M€ alijäämäinen, siis noin 600 000 – 1000 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. Tämä kulujen lisääntyminen siis pitää kattaa tulopuolella jotta edes pysytään samalla tasolla (ja samalla tasolla pysyminenhän tarkoittaa miljoonan euron alijäämää, tappiota). Lainojen korkotaso tulee lähes varmuudella nousemaan merkittävästi, jopa tuplaantumaan seuraavien vuosien aikana. Silloin korkomenot ovat jo 500 000 € luokkaa eli noin 250 000 € enemmän kuin nyt. Myös se pitää kattaa lisätuloilla.

Julkisuudessa on paljon ollut esillä valtionosuuksien pieneneminen. Sen toteutuessa todennäköisesti myös joitain kuntien velvoitteita siirtyy valtion vastuulle. Mutta jos ajatellaan sen vaikutuksen olevan nolla, on tuossa alijäämässä jo nyt melkoisesti kurottavaa.

Tähän tilanteeseen on päätetty ottaa lisää velkaa noin 3 600 000 euroa. Ote päätöksestä alla, vaikka sitä ei siinä suoraan sanotakaan. Tuota summaahan tietenkin voi alentaa kunnan tililla mahdollisesti makaava rahamassi ja tonttikauppa joka saamieni tietojen mukaan ei ole osoittautunut varsinaiseksi menestykseksi. Varovasti voidaan arvioida tuon lisävelkasumman korkomenojen olevan keskimäärin 4% vuodessa eli 140 000 euroa. Siis lisää menoa. Kun rakennamme uutta, myös poistot nousevat koska sitten on uusi rakennus jota aletaan myös poistaa. Se taas lisää miinusta lopullisen viivan alle.

Kuvankaappaus 2013-9-27 kello 9.35.29

Vanhaa pitkäaikaista velkaa on noin 6 mijoonaa euroa ja tähän päälle siis tulee tämä uusi. Yhteissumma on siten jo yli 9 miljoonaa. Aika paljon minusta 3000 asukkaan pitäjälle.

Tiedetään myös, että asukasluku on jatkanut laskuaan ja että työssäkäyvien osuus suhteessa eläkeläisiin ja muihin tulonsiirronsaajiin pienenee. Kunnallisveroa voidaan aina nostaa, siillehän ei tunnu olevan kipurajaa. Sillä ei vaan kovin paljon uusia asukkaita houkutella. Verotuloja mittaava viisari siis myös vääjäämättä osoittaa kaakkoon vaikka sen pitäisi osoittaa vähintään koilliseen.

Edellä esille tuomieni summien jälkeen velkoja ei ole lyhennetty. Jostainhan sekin raha olisi otettava, mutta nämä päätökset näyttävät olevan nykyisiä maan tavan mukaisia – Syödään enemmän kuin tienataan.

Olen saattanut ymmärtää väärin, olen saattanut oikaista. Voi myös olla, etten ymmärrä taloudenpidosta tuon taivaallista. Sen verran minulla on itseluottamusta, että luulen kuitenkin olevani suunnilleen samanlaisella päättelykyvyllä varustettu kuin kuka tahansa asioihinsa perehtyvä valtuutettu. Olenkin siis yrittänyt käyttää omaa päättelykykyäni tässä ja mielestäni olen myös tutkinut asioita edes hieman. Tässä valossa en usko hankkeen olevan taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Helppo osaratkaisu tähän on se, että hanketta liikuntahallin osalta ei toteuteta, sillä sitä ei aivan välttämättä tarvita vaikka se kiva olisikin. Sen osuus lisävelasta on kuitenkin 2/3 tarvittavasta summasta samalla kun siihen saatava tuki on pienempi kuin koulun laajentamiseen saatava tuki. Koulun laajennusta ehkä tarvitaankin, sitä minä en vastusta. Koulun laajentamisen voisi myös toteuttaa kunnan omina töinä jos teknisessä virastossa löytyy moiseen projektiin kompetenssiä. Ja pitäisihän sitä löytyä.

Tällaisia päätöksiä näillä tulevaisuudenkuvilla pidetään Hartolassa siis vastuullisina. Minusta ne eivät sellaisia ole.

Mitä mieltä sinä olet?

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.

Join 415 other followers